Suomi on saamassa näinä päivinä uuden hallituksen, joka julkisti ohjelmansa maanantaiaamuna. Valtioneuvoston nettisivulla julkaistu laaja ohjelma tarttuu myös velkaantumisen ja perinnän akuutteihin kysymyksiin. Me OK Perinnällä olemme iloisia siitä, että näihin toistuvasti esiin nostamiimme kansankunnan kohtalonkysymyksiin on nyt tarjolla uudistuksia.


1. Ratkaisuja velkaantumiseen


Ylivelkaantumista aiotaan taklata muun muassa talous- ja velkaneuvontaa lisäämällä, sosiaalista luototusta selvittämällä sekä parantamalla kouluissa ja sosiaalityössä talousosaamista. Toivottavasti viranomaiset saavat tähän tärkeään työhönsä riittävät resurssit. Hallitusohjelmassa peräänkuulutettu poikkihallinnollinen yhteistyö on tässä aivan keskeistä, koska velkaantumisongelmakin on monisyinen. 



Hallitus keskittyy erityisesti ylivelkaantumiseen, mutta yhä kasvava ongelma on myös monivelkaantuminen. Samat henkilöt saavat useista eri lähteistä luottoja, joiden ehtoja voi olla vaikea ymmärtää. Pelkkä talousosaamisen lisääminen ei tätä ongelmaa ratkaise, mutta onneksi OK Perinnänkin pitkään ajama positiivinen luottorekisteri aiotaan ottaa käyttöön. 

Valtakunnallinen positiivinen luottorekisteri tarjoaa luotottajille merkittävästi paremman mahdollisuuden arvioida maksukykyä ja katkaisee parhaimmillaan velkakierteen syvenemisen ennen maksuhäiriömerkintää. Maksuhäiriömerkintä on ihmisen elämää ja tulevaisuutta niin voimakkaasti rajoittava tekijä, että sen ehkäisemisen tulisi olla koko rahoitus- ja perintäalan ensisijainen tavoite.



Hallitus aikoo samalla lyhentää maksuhäiriömerkintöjen kestoaikaa. Perintätoimistojen on samalla tarpeen neuvotella jokaiselle ihmiselle viimeistään perintävaiheessa sellainen maksuratkaisu, jolla vältetään velan maksaminen uudella velalla. Molemmat ovat tärkeitä keinoja ihmisten auttamisessa elämässä eteenpäin!

2. Uutta sääntelyä rahoitus- ja perintätoimialoille

Katse ei kuitenkaan kohdistu vain velkaantuneisiin, vaan myös rahoitus- ja perintätoimialan toimintatapoja tarkastellaan perusteellisesti. 

Kuluttaja- ja pikaluottojen sääntelyn tehokkuutta seurataan ja tarvittaessa korjataan. Onkin lainsäätäjän tehtävä arvioida, miten ylilyönnit kulutusluottojen markkinoinnissa ja myöntämisessä voidaan välttää.

Ja vielä lopuksi: hallitus aikoo asettaa euromääräiset ylärajat laskutettavien perintäkulujen määrälle. 

Perintäkuluille on säädetty laissa tarkat euromääräiset rajat silloin, kun perinnän kohteena on kuluttaja. Yritysten kohdalla näin ei kuitenkaan ole, vaan perintätoimistot voivat lisätä perittävään summaan kohtuullisen määrän kuluja. Mikä sitten on kohtuullista, riippuu muun muassa velan suuruudesta ja perinnän vaatimasta työmäärästä. Tämä on aiheuttanut kuluihin toisinaan suurtakin vaihtelua, ja siksi myös aluehallintoviranomainen on ajoittain puuttunut kuluihin. Tällainen uudistus selkeyttää järjestelmää, mutta samalla pitää varoa, etteivät kulut siirry liikaa velkojan maksettavaksi.


Hallitus aikoo vahvistaa viranomaisten mahdollisuuksia edistää hyvää perintätapaa ja puuttua vilunkipeliin. Tähän työhön täytyy myös koko toimialan tarttua. Viime vuosina nähdyt otsikot hämäristä toimintatavoista perintäalalla eivät saa toistua.

Perintätoimialan täytyy ymmärtää, että inhimillisellä otteella voimme parhaiten auttaa kaikkia. Kun velka ei ole häpeä, ja perintätoimisto osaa auttaa, hyötyvät yhteiskunta, asiakas ja toimeksiantaja.


Andreas Lindroos