Tutkimus: Häpeä lannistaa ja estää suomalaisia tarttumasta toimeen maksuvaikeuksien ratkaisemisessa

 

“43 % kaikista vastaajista koki perintään liittyvän häpeän lannistavana ja uskoi sen estävän maksuvaikeuksiin tarttumista.”

 

64 % suomalaisista kertoo häpeävänsä perintäkirjeen saamista. 43 % suomalaisista kokee perintään liittyvän häpeän lannistavana ja uskoi sen estävän tarttumasta toimeen maksuvaikeuksien ratkaisemiseksi.

TNS Kantarin toukokuussa 2017 toteuttaman maksuvaikeuksia ja perintäalaa koskevan tutkimuksen mukaan jopa 64 % suomalaisista kertoo häpeävänsä perintäkirjeen saamista.

43 % kaikista vastaajista koki perintään liittyvän häpeän lannistavana ja uskoi sen estävän maksuvaikeuksiin tarttumista. Omakohtaisesti maksuvaikeuksia kohdanneissa vastaajissa tämä korostui entisestään, sillä puolet perintäkirjeen joskus saaneista ja lähes 75 % ulosotossa olevista tai maksuhäiriömerkinnän saaneista koki häpeän lannistavana.

 

ok perintä

 

Vanhemmalle väestölle maksuvaikeuksista puhuminen haastavinta

Tilanteessa, jossa maksut joutuisivat perintään, vastaajista suurin osa kertoisi hakevansa apua ensimmäiseksi omalta puolisolta tai perheeltä (38 %). Kuitenkin jopa yli neljäsosa vastaajista kertoi, että pyrkisi hoitamaan perintäasian ensisijaisesti itse. Velkojan puoleen vastaajista kääntyisi 10 %, velkaneuvojan puoleen 5 % ja perintätoimiston puoleen vain 2 % vastaajista. 

Erityisesti vanhemmissa ikäluokissa maksuvaikeuksista puhuminenkin on vaikeaa: jopa 10 % yli 55-vuotiaista vastaajista kokee, ettei voisi puhua maksuvaikeuksista avoimesti kenenkään kanssa. 

 

Nuoret suhtautuvat maksuvaikeuksiin ja perintään muuta väestöä avoimemmin

Nuoremmat vastaajat kokivat kaikista helpommaksi puhua maksuvaikeuksista niin ystäville, lähipiirille kuin vaikkapa suoraan perintätoimistoille. Nuorimmista vastaajista myös jopa neljännes kertoi kääntyvänsä perintätoimiston puoleen maksuvaikeuksien yllättäessä. 

Kaikista vastaajista yli 70 % koki perintätoimistojen olevan ennen kaikkea velkojan, ei velallisen puolella. Lisäksi 65 % koki perintätoimistojen lisäävän velallisten ahdinkoa. Nuorten käsitys poikkeaa tässäkin asiassa muusta väestöstä. Sekä 15–24 vuotiaissa että opiskelijoissa vain noin joka kymmenes koki perintätoimistojen toimivan velkojan puolella.

 

Perintätoimistoilla paljon parannettavaa

Kaiken kaikkiaan lähes kaikki jonkinasteisia maksuvaikeuksia kohdanneet vastaajat kokivat, etteivät perintätoimistot tarjoa väylää pois maksuvaikeuksista. Positiivisemmin perintään suhtautuivat kuitenkin perintäkirjeen joskus saaneet. Vastaajista erityisesti he, jotka olivat joskus olleet perinnän asiakkaina tai ulosotossa kokivat perintätoimistojen olevan velkojien puolella.

Tutkimuksen toteutti TNS Kantar OK Perinnän toimeksiannosta 5.–11.5.2017. Siihen vastasi väestöä edustavasti yhteensä 1 008 15–74 vuotiasta suomalaista (p.l. Ahvenanmaa). Tilastollinen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.