Kuluttajansuojalain uudistuksessa suunnitellaan kuluttajaluottojen korkokaton kiristystä

1. Tiukempi hintasääntely myös vanhoihin luottoihin

Nykyään kuluttajaluottojen korkokatto on 20 prosenttia, mutta mietinnön mukaan se on tarkoitus laskea 15 prosenttiin. Lisäksi korkokatto halutaan sitoa korkolain mukaiseen viitekorkoon. Korko ei kuitenkaan saisi luottosopimuksen mukaan siltikään nousta yli 20 prosentin. 

Uusi korkokatto tulisi koskemaan uusien luottosopimusten lisäksi myös ennen 2019 solmittuja jatkuvia sopimuksia.  Jatkuvien sopimusten puitteissa tehtyihin uusiin nostoihin tultaisiin ehdotuksen mukaan soveltamaan 15 % korkokattoa. Ennen vuotta 2019 tehdyt sopimukset ovat jääneet aiemman sääntelyn ulkopuolelle, joten muutos tulisi laskemaan niiden kustannuksia merkittävästi. 

Uuden korkokaton tarkoitus on rajoittaa luotonantajien mahdollisuuksia antaa luottoa korkealla riskitasolla ja sitä kautta vähentää kuluttajien ylivelkaantumista. Tulevaisuudessa luotonantajien täytyisi olla entistä tarkempia ja myöntää luottoa vain sellaisille henkilöille, jotka pystyvät maksamaan luoton sovitussa aikataulussa. 

2. Luottojen markkinointiin tarkemmat säännöt

Myös luottojen markkinointia on tavoitteena rajoittaa nykyisestä monin tavoin. Ensinnäkin mietinnössä määritellään tarkemmin markkinoinnin tavat, jotka ovat hyvän luotonantotavan vastaisia. Tällaisia ovat esimerkiksi markkinoinnin kohdistaminen maksuhäiriömerkinnän omistaville henkilöille tai luoton käytön yhdistäminen rahapelipalveluihin. 

Nykyään hyvää luotonantotapaa rikkova toimija voi saada rikkomuksista markkinointikiellon. Uudistuksen myötä rangaistuksena voitaisiin määrätä myös seuraamusmaksu. Se toimisi pelotteena ja sen tarkoituksena olisi estää toteuttamasta lyhytkestoisia markkinointikampanjoita, joiden hyötyjä voitaisiin kerätä pitkään ennen kuin markkinointikielto ehditään langettaa. 

Lisäksi uudessa laissa halutaan estää se, että kuluttajille tarjotaan verkkokaupoissa luottoa tai maksunlykkäyksiä sisältäviä maksutapoja ensisijaisina maksamisen vaihtoehtoina. Myös tietyn maksutavan käyttäminen oletuksena halutaan kieltää. 

Mietinnössä ehdotetaan myös, että luottojen mainonnan yhteydessä tulisi varoittaa luoton mahdollisista haitallisista vaikutuksista sitä hakevan taloudelliseen tilanteeseen. 

3. Laajempi asiakkaan tunnistamisvelvollisuus 

Mietinnössä luottoa hakevan asiakkaan henkilöllisyyden todentamisvelvollisuus laajennettaisiin koskemaan myös hyödykesidonnaisia kertaluottoja, eli esimerkiksi verkkokaupoista tuttuja osamaksuja. Vahvaa tunnistautumista lisäämällä pyritään estämään luotonottoon ja maksamiseen liittyvät väärinkäytökset.

Henkilöllisyyden todentaminen tulisi uudistuksen myötä pakolliseksi myös esimerkiksi silloin, kun asiakas valitsee verkkokaupassa maksutavaksi laskun tai nostaa verkkopankissa luottorajaansa. 

Milloin uudistukset tulevat voimaan? 

Lakihanke on nyt mietintövaiheessa. Oikeusministeriö on pyytänyt mietinnöstä lausuntoja, ja lausuntoja on esitetty niin mietinnön puolesta kuin vastaankin. Hallituksen esitys on suunniteltu syyskuun 2022 viimeiselle viikolle, jonka jälkeen asia käsitellään eduskunnassa. Suunniteltujen uudistusten on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Lakien vahvistamisen ja voimaantulon väliin suunnitellaan kuitenkin noin puolen vuoden siirtymäaikaa.

Jenni Vainionpää

Lakiasiainjohtaja
+358 50 360 19 42
jenni.vainionpaa@okperinta.fi