OK Perinnän nimissä on lähetetty huijaustekstiviestejä. Huijausviestit muistuttavat hyvin paljon meidän normaalisti lähettämiämme tekstiviestejä. Jos olet epävarma saamastasi viestistä, ota yhteyttä asiakaspalveluumme: 030 10 5620. Voit myös tarkistaa omat velat ja laskut kirjautumalla Oma OK -palveluun.

Perintälakiin tulossa pysyviä muutoksia keväällä 2022

Perintälain muutoksessa säädetään yritysperinnän kuluille euromääräiset ylärajat. Lakiuudistuksen päätarkoitus onkin turvata perintäkulujen kohtuullinen taso myös yritysperinnässä ja lisätä velallisten yhdenmukaista kohtelua. Lue tästä blogista, mihin muuhun lakiuudistus vaikuttaa ja mitkä ovat uudistuksen tavoitteet. 

Kuvassa Jennie Flink, OK Perinnän toimistusjohtaja.

Hallitus on juuri jättänyt ehdotuksen eduskunnalle uudesta perintälaista, ja sen odotetaan tulevan voimaan 1.5.2022. Uusi perintälaki tulee vetämään tarkemmat rajat ns. yrityssaatavien (esim. yritysten, asunto-osakeyhtiöiden tai säätiöiden saatavien) perintäkuluille. 

Yritysperinnän kuluja rajoitettiin väliaikaisesti jo koronapandemian aikana, jotta yritysten maksukyky ei vaarantuisi. Nyt kuluja on tarkoitus rajoittaa pysyvästi osana hallituksen ylivelkaantumista estäviä toimenpiteitä. Lisäksi lakiuudistuksen on tarkoitus mahdollistaa perintäkirjeiden lähettäminen sähköisesti. Tässä blogissa käymme läpi kolme lakiehdotuksen tärkeintä muutosta. 

1. Uudet rajat perintäkuluille

Kun kulujen enimmäismäärät on kirjattu lakiin, ovat säännöt selvät kaikille osapuolille: niin velkojille, velallisille kuin perintäyhtiöillekin. Lakiehdotuksessa on määritelty sekä velallisen kokonaiskuluvastuu että enimmäismäärät yksittäisten perintätoimien kuluille. Lisäksi maksullisten perintätoimenpiteiden määrää rajoitetaan. 

Ehdotuksen tavoite selkeyttää lainsäädäntöä ja estää ylisuurien perintäkulujen perimistä on hyvä ja kannatettava. Jos velalliselta perittävien kulujen määrä kuitenkin säädetään liian alhaiselle tasolle, toimeksiantaja ei välttämättä voi enää periä perinnästä aiheutuvia kuluja kokonaisuudessaan velalliselta. Osa kuluista voi jäädä aiheuttamisperiaatteen vastaisesti toimeksiantajan tappioksi. Kulujen suhteen tulisikin löytää tasapaino, joka on kohtuullinen velallisille, mutta samalla kannustaa velkojaa vapaaehtoisiin ratkaisuihin.

Myös maksullisten perintätoimenpiteiden määrää rajoitetaan

Perinnän kuluja pyritään hillitsemään myös rajoittamalla maksullisten perintätoimien määrää. Määrän rajoituksen kääntöpuoli on se, että se vähentää vapaaehtoisen perinnän keinoja. Mikäli perintäyhtiöt voivat esimerkiksi sopia vain kahdesta maksusuunnitelmasta, niiden keinot toteuttaa joustavaa ja velallisen tilanteen huomioon ottavaa perintää vähenevät tuntuvasti.   

Kuluttajasaatavien perintätoimenpiteiden määrää rajoitettiin jo vuonna 2013. Sen seurauksena entistä useampi velka siirtyi oikeudelliseen perintään. Velalliselle se tarkoittaa maksuhäiriömerkintää ja lisäkuluja viranomaismaksujen muodossa. 

On hyvin mahdollista, että sama on edessä myös yrityssaatavien kohdalla, ja sitä emme halua. Siksi toivommekin, että lakiehdotus menisi tältä osin läpi vaihtoehtoisella toteutustavalla. Siinä yksittäisten perintätoimenpiteiden määrää ei rajoitettaisi, joten perintäyhtiöt pystyisivät edelleen ratkaisemaan velallisten tilanteita vapaaehtoisen perinnän keinoin.

2. Perintätoimien aikarajat

Lakiesityksessä halutaan myös asettaa 10 päivän aikaraja yrityssaataviin liittyvien perintätoimenpiteiden välille. Käytännössä esimerkiksi seuraavan maksumuistutuksen tai -vaatimuksen voi lähettää vasta aikarajan täytyttyä edellisen lähettämisestä. 

Aikaraja varmistaa, että velallisella on aikaa huomautuksen tai maksusuorituksen tekemiseen ennen mahdollista seuraavaa perintätoimenpidettä. Lisäksi aikarajan tavoitteena on estää se, ettei lyhyellä aikavälillä suoritetuista perintätoimenpiteistä pääse muodostumaan kohtuuttomia kuluja. 

3. Perintäkirjeiden sähköinen toimittaminen

Lakiehdotuksen tavoite on, että perintäkirjeet voitaisiin toimittaa sähköisesti perinteisen kirjepostin sijaan. Sähköinen toimitus olisi tarkoitus saada käyttöön sekä yritys- että kuluttajasaatavien kohdalla. Kehityssuunta on ehdottomasti oikea: sähköinen toimitus varmistaa, että asiakkaat saavat perintään liittyvät viestit nopeammin ja varmemmin.

Maksuvaatimusten lähettäminen kuluttajille on kuitenkin tehty ehdotuksessa liian hankalaksi.  Ehdotuksen mukaan kuluttajan tulisi antaa erillinen suostumus perintäyhtiölle, jotta tämä voi toimittaa maksuvaatimukset kuluttajan haluamaan palveluun, kuten esimerkiksi omaan verkkopankkiin tai OmaPostiin.  Lisäksi perintäyhtiöiden tulisi hallinnoida tätä suostumusta 12 kuukauden välein. Kuluttajan näkökulmasta voi olla hankalaa pysyä perillä siitä, mihin palveluun mitkäkin ilmoitukset tulevat. 

Toivommekin, että Suomessa kehitettäisiin ns. virallinen sähköinen postilaatikko, johon viranomaiset ja muut toimijat voisivat lähettää postia. Silloin kuluttajien ei tarvitsisi seurata useampaa palvelua, vaan he voisivat luottaa siihen, että kaikki tärkeä posti tulee yhteen ja samaan paikkaan. 

Perintälaki antaa pohjan kestävälle toiminnalle

Meille OK Perinnällä perintälain ja hyvän perintätavan mukaan toimiminen on itsestäänselvyys. Pyrimme menemään vielä pidemmälle asiakkaidemme hyväksi: autamme aina maksujen järjestelemisessä ja tarvittavan jouston luomisessa. 

Toivomme, että perintälaki kehittyy tulevaisuudessa suuntaan, joka tarjoaa meille entistä enemmän keinoja joustaa asiakkaidemme tarpeiden mukaan. 

Jennie Ollila
Toimitusjohtaja