Ulosottolainsäädäntöön muutoksia – tällaisia vaikutuksia niillä on

Väliaikainen kokeilu: ulosoton suojaosuus nostettiin takuueläkkeen tasolle

Ulosoton suojaosuus tarkoittaa rahamäärää, joka velallisasiakkaalle on vähintään jäätävä elämiseen kuukaudessa ulosoton jälkeen. Vain suojaosuuden ylittävä tulo voidaan siis ulosmitata. Suojaosuuden suuruuteen vaikuttaa esimerkiksi se, onko asiakkaalla lapsia.

Suojaosuus on nyt nostettu väliaikaisesti takuueläkkeen tasolle. Kyseessä on vuoden 2023 ajan kestävä kokeilu. Suojaosuuden nousu on huomattava: 23,20 eurosta päivässä 29,52 euroon päivässä, eli 696 eurosta 885,60 euroon kuukaudessa. Summa koskee asiakasta, jolla ei ole lapsia tai muita elatuksen varassa olevia henkilöitä.

Miten kokeilu vaikuttaa velallisasiakkaisiin?

Kokeilulla halutaan helpottaa velallisasiakkaiden asemaa elinkustannusten noustessa. Ulosoton kuukausittainen summa pienenee, ja rahaa jää enemmän elämiseen.

Kaikki muutoksen vaikutukset eivät välttämättä ole positiivisia. Velan kokonaismäärä pysyy tietenkin samana, joten kestää pidempään, että se on maksettu kokonaan. Täten aika ulosoton asiakkaana kasvaa, ja viivästyskorkoa kertyy enemmän.

Jos asiakkaan tulot ovat pienemmät kuin suojaosuus, ei niistä voi tehdä ulosmittausta. Tästä johtuen ulosotto voi todeta asiakkaan varattomaksi, minkä seurauksena luottotietoihin tulee myös maksuhäiriömerkintä. Jos ulosmitattavaa tuloa ei suojaosuuden jälkeen ole, voidaan myös joutua ulosmittaamaan omaisuutta.

Miten kokeilu vaikuttaa toimeksiantajiin?

Toimeksiantajille uudistus tarkoittaa kassavirran hidastumista. Jos velka tai sitä koskeva ulosottoperuste ehtii vanhentua ennen kuin velka on maksettu kokonaan, jää ulosmittauskertymä kokonaisuutena pienemmäksi. Osalta nykyisistä velallisasiakkaista ei voi enää ulosmitata, sillä erityisen pienituloisilla suojaosuuden jälkeen ei välttämättä jää tuloa ulosmitattavaksi.

Miten kokeilun tuloksia seurataan?

Oikeusministeriö ja Ulosottolaitos seuraavat suojaosuuden korottamisen vaikutuksia mm. perimistuloksen, käsittelyajan, toistuvaistulon ulosmittausten määrien ja maksuhäiriömerkintöjen määrien kannalta.

Myös yleisempiä vaikutuksia yhteiskunnassa pyritään selvittämään, esimerkiksi vaikutuksia luottomarkkinoihin, työllisyyteen ja toimeentulotuen asiakasmääriin.

Pysyvä lakimuutos: lisää maksuvapaita kuukausia

Vapaakuukausi tarkoittaa maksuvapaata kuukautta, jolloin ulosottovelkaa ei tarvitse lyhentää. Pienituloisella velallisasiakkaalla, jonka tulot ovat yli suojaosuuden, mutta enintään kaksi kertaa suojaosuuden määrä, on tähän asti ollut kaksi vapaakuukautta vuodessa.

Nyt pienituloinen velallisasiakas saa vuodessa yhden vapaakuukauden lisää ilman erillistä pyyntöä, eli yhteensä kolme vapaakuukautta. Lakimuutos tuli voimaan 1.5.2023. Lisäksi pienituloinen asiakas voi saada pyynnöstä neljännen vapaakuukauden, jos myöntämisperusteet täyttyvät.

Seuraavaan tuloluokkaan kuuluva (tulot yli kaksi kertaa suojaosuuden, mutta enintään neljä kertaa suojaosuuden määrä) asiakas saa jatkossa yhden vapaakuukauden vuodessa ilman erillistä pyyntöä. Asiakkaalta myös ulosmitataan normaalia pienempi määrä, jos maksukyky on olennaisesti heikentynyt esimerkiksi korkeiden työmatkakustannusten vuoksi.

Miten lakimuutos vaikuttaa velallisasiakkaisiin?

Myös tämän lakimuutoksen tarkoitus on tuoda etenkin pienituloisille velallisasiakkaille taloudellista helpotusta, kun rahaa jää vuositasolla enemmän elämiseen. Samalla maksuaika kuitenkin pidentyy, ja viivästyskorkoa voi kertyä enemmän. Maksuvapaasta kuukaudesta saa tietenkin kieltäytyä halutessaan.

Miten lakimuutos vaikuttaa toimeksiantajiin?

Kuten suojaosuuden nostokokeilu, myös tämä lakimuutos tarkoittaa toimeksiantajille kassavirran hidastumista ja velkojen takaisinmaksuajan pidentymistä sekä ulosmittauskertymän jäämistä pienemmäksi, jos velka tai sitä koskeva ulosottoperuste ehtii vanhentua ennen kuin velka on maksettu kokonaan.