OK Perinnän nimissä on lähetetty huijaustekstiviestejä. Huijausviestit muistuttavat hyvin paljon meidän normaalisti lähettämiämme tekstiviestejä. Jos olet epävarma saamastasi viestistä, ota yhteyttä asiakaspalveluumme: 030 10 5620. Voit myös tarkistaa omat velat ja laskut kirjautumalla Oma OK -palveluun.

Juha Pantzar: Puhu enemmän ja rohkeammin rahasta!

Takuusäätiön toimitusjohtajan kirjoitus ”Kuinka käy kukkarollemme” -julkaisusta.

puhu rahasta

Talouslukutaidon tärkeys on noussut suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa esiin viimeisen parin vuoden aikana. Muualla Euroopassa aiheesta on käyty keskustelua jo useamman vuoden ajan. Finanssituotteiden monimutkaistuessa ja kuluttamisen muuttuessa yhä sirpaleisemmaksi tulee talouslukutaitoon liittyvää ymmärrystä ja osaamista kehittää ja ylläpitää jatkuvasti.

“Rahan käyttämiseen tarvitaan erityistaitoja, jotka kaikkien tulisi osata.”

Rahan käyttämiseen tarvitaan erityistaitoja, jotka kaikkien tulisi osata pystyäkseen toimimaan vastuullisina kuluttajina. Yleisen talouslukutaidon edistäminen on ensiarvoisen tärkeää. Finanssituotteet muuttuvat niin nopeasti, että jopa ammattilaisten on vaikea pysyä niistä ajan tasalla. Harva olisi vielä viisi vuotta sitten uskonut esimerkiksi käteisen käytön vähenevän niin, että ruotsalaisten aikomus luopua siitä kokonaan olisi kuulostanut yhtään realistiselta.

Vaikka talouslukutaidon edistäminen on huipputärkeää, se ei silti yksin riitä. Ihmisten talousongelmat eivät valitettavasti ratkea vain tietoa ja taitoja lisäämällä. Talousasiat ovat enemmän tunneasioita kuin voisimme kuvitella. Nobel-palkitun taloustieteilijä Richard Thalerin perustama käyttäytymistaloustiede osoittaa meidän tekevän järjettömiä talouspäätöksiä kaiken aikaa. Yksi vahvimmista talouskäyttäytymistämme ohjaavista tunteista on häpeä. Taloudellista menestystä ja pärjäämistä on totuttu pitämään eräänlaisena kansalaiskunnon mittarina. Mieliimme iskostunut ajatusmalli saa meidät käyttäytymään taloudellisesti järjenvastaisesti. Kaupallisille toimijoille tämä on tarjonnut erinomaisen markkinaraon. Ihmiset haluavat poikkeuksellisen vaikeissakin tilanteissa uskoa parempaan huomiseen ja löytää ratkaisun talousongelmiinsa itse. Niinpä he esimerkiksi hoitavat maksamattomia velkojaan kalliilla kulutusluotoilla ilman ammattilaisapua ja saattavat näin itsensä usein vielä entistä pahempaan taloudelliseen tilanteeseen.

“Taloudellista menestystä ja pärjäämistä talousasioissa on totuttu pitämään eräänlaisena kansalaiskunnon mittarina.”

“Taloushäpeään” on monia syitä. Yksi merkittävimmistä on se, että meillä talousasioita pidetään henkilökohtaisina yksityisasioina. Niistä ei puhuta, edes oman puolison tai läheisten kanssa. Suomessa ei ole totuttu keskustelemaan arjen raha-asioista: palkoista, toimeentulemisesta, mihin rahat riittävät ja miltä tuntuu, kun rahat eivät riitä. Myös yhteiskunnallisessa keskustelussa kuullaan edelleen liian harvoin, paljonko keskimääräinen palkansaaja tienaa ja millainen on hänen elintasonsa. Ensiapuna taloushäpeän ja talousongelmien vähentämiseksi tulisikin pyrkiä lisäämään yleistä avoimuutta kaikkiin raha-asioihin liittyen. Meidän tulisi puhua rahasta enemmän ja rohkeammin.

Rahasta puhuminen ei lisää kenenkään käytettävissä olevia varoja. Se kuitenkin auttaa meitä suhteuttamaan helpommin omaa talouttamme siihen, mikä on normaalia. Ihmisillä on luontainen taipumus vertailla itseään ja pärjäämistään muihin samaan ryhmään kuuluviin. Mallit, joita esimerkiksi televisiosarjat meille tarjoavat, ovat usein kovin kaukana todellisuudesta. Siksi tavallista ja arkista rahapuhetta tarvitaan enemmän.

Juha Pantzar, toimitusjohtaja, Takuusäätiö


Lue myös muut artikkelit!

Kuinka käy kukkarollemme? -julkaisu sisältää asiantuntijoiden näkemyksiä velkaantumisesta, rahankäytöstä ja maksamisen muutoksesta.

kuinka käy kukkarollemme

LUE KOKO JULKAISU TÄSTÄ