Kuluttajansuojalaki muuttuu – näin se vaikuttaa luotonantajaan
Kuluttajansuojalakiin tulee tämän vuoden lokakuussa merkittäviä muutoksia. Tässä blogissa avaamme muutokset ja kerromme, miten ne vaikuttavat luotonantajiin.
Kirjoitimme aikaisemmin kuluttajansuojalakiin suunniteltavista muutoksista. Laki on nyt vahvistettu ja se tulee voimaan 1.10.2023.
Voimaantulevat muutokset eivät ole muuttuneet aiemmin ehdotetuista. Lakimuutos tarkoittaa jatkossa muun muassa tiukempaa hintasääntelyä myös vanhoihin luottoihin tietyissä tilanteissa, tarkempia sääntöjä luottojen markkinointiin ja laajempaa asiakkaan tunnistamisvelvollisuutta.
Mutta mitä muutokset tarkoittavat luotonantajan näkökulmasta?
1. Kuluttajaluottojen korkokatto laskee 20 prosentista 15 prosenttiin, korkokatto sidotaan viitekorkoon
Kuluttajaluottojen korkokatto lasketaan nykyisestä 20 prosentista 15 prosenttiin. Nykyinen korkokatto on kiinteä, mutta lakimuutoksen myötä korkokatto sidotaan myös viitekorkoon: korko ei saa luottosopimuksen mukaan nousta yli 20 prosentin, vaikka viitekorko nousisi yli 5 prosenttiin. Uusi korkokatto koskee uusien luottosopimusten lisäksi myös ennen lain voimaantuloa solmittuja jatkuvia sopimuksia, kun kyse on uusista, lain voimaantulon jälkeisistä nostoista.
Vaikutus luotonantajiin
Luotonantajalle muutos voi tarkoittaa tulonmenetyksiä: korkokaton alentumisen vuoksi korkoa voidaan vaatia vähemmän, ja jos viivästyskorkoa on vaadittu maksettavaksi luotolle saman perusteen mukaan kuin ennen eräpäivää, perittävän viivästyskoron määrä laskee.
Osa pienistä pienlainoja myöntävistä yrityksistä saattaa joutua lopettamaan toimintansa kannattamattomana, jolloin lainamarkkinat voivat keskittyä yhä enemmän suurille kotimaisille ja ulkomaisille luottolaitoksille. Luotonantajat saattavat myös irtisanoa vanhoja, uuden hintasääntelyn myötä kannattamattomia luottosopimuksia.
Omiin tietojärjestelmiin voi joutua tekemään muutoksia, sillä jatkossa niissä pitää eritellä tarkemmin luottoihin liittyviä tietoja. Näiden muutosten tekemisestä aiheutuu tietysti kuluja.
Tiukentuva kuluttajaluottojen hintasääntely voi myös houkuttaa luotonantajia suuntaamaan luotonantoaan pienyrityksille, joita kuluttajansuojasääntely ei koske.
2. Hyvä luotonantotapa: luottojen markkinointia koskeva sääntely tiukentuu ja tarkentuu
Luottojen markkinointia rajoitetaan nykyisestä monin tavoin. Esimerkiksi markkinoinnin kohdistaminen henkilöille, joilla on maksuhäiriömerkintä, tai luoton käytön yhdistäminen rahapelipalveluihin katsotaan hyvän luotonantotavan vastaiseksi. Luotonantaja ei saa luottoa markkinoidessaan myöskään esimerkiksi vähätellä luotonoton vakavuutta tai luoda vaikutelmaa, että luotonotto ratkaisee kuluttajan taloudelliset ongelmat tai vähentää niitä.
Nykyään hyvää luotonantotapaa rikkova toimija voi saada rikkomuksista markkinointikiellon. Uudistuksen myötä rangaistuksena voidaan määrätä myös seuraamusmaksu. Uudistuksen tavoitteena on, että muutokset vähentäisivät harkitsematonta luoton ottamista.
Vaikutus luotonantajiin
Luotonantajien on suunniteltava markkinointiaan osittain uudella tavalla. Markkinoinnin sisältöön on kiinnitettävä entistä tarkemmin huomiota sen lainmukaisuuden varmistamiseksi: markkinoinnissa ei jatkossa saa korostaa esimerkiksi luoton hakemisen tai saamisen nopeutta.
3. Luottoa ei enää saa tarjota ensisijaisena maksutapana verkko-ostoksilla
Aiemmin verkkokaupat ovat voineet tarjota luotolla tai laskulla maksamista kuluttajalle ensisijaisena ja oletusmaksutapavalintana. Lakimuutoksen myötä näin ei enää saa tehdä, vaan ensisijaisesti on tarjottava esimerkiksi pankkikorttia tai muuta maksutapaa, joka ei sisällä maksunlykkäystä. Ajatuksena on, että kuluttaja tekee itse tietoisesti valinnan itselleen sopivimmasta maksutavasta.
Muutoksen tavoitteena on estää se, että kuluttaja tarpeettomasti hyödyntäisi mahdollisuutta lykätä maksamista myöhemmäksi. Sääntelyn rikkominen voi jatkossa johtaa myös seuraamusmaksun määräämiseen.
Vaikutus luotonantajiin
Muutos vaatii vähintään nettisivujen tai verkkokaupan päivittämistä, sillä maksutapojen esittämisjärjestystä pitää muuttaa, jos se ei vastaa edellytettyä. Luotto ei saa olla ensisijaisena maksutapana, eikä tietty maksutapa saa olla etukäteen valittuna esimerkiksi ennalta rastitettuna ruutuna, jos tarjolla on useampi kuin yksi maksutapa.
Mahdolliset muutokset ulottuvat maksuprosesseja tarjoavien ulkopuolisen palveluntarjoajien järjestelmiin. Verkkokaupat voivat joutua tarkistamaan myös sopimuksiaan maksupalveluntarjoajien kanssa, sillä vastuu sääntelyn rikkomisesta voi kohdistua myös verkkokauppaan, vaikka ulkopuolinen palveluntarjoaja järjestäisi maksuprosessin.
4. Henkilöllisyyden todentamisvelvollisuus laajenee
Luottoa hakevan asiakkaan henkilöllisyyden todentamisvelvollisuus laajentuu koskemaan myös hyödykesidonnaisia kertaluottoja, eli esimerkiksi verkkokaupoista tuttuja osamaksuja. Jatkossa tällaisissa tilanteissa kuluttajan henkilöllisyys on todennettava vahvalla tunnistautumisella, kuten verkkopankkitunnuksilla. Sama koskee myös luottorajan tai luoton määrän korottamista.
Vahvaa tunnistautumista lisäämällä pyritään estämään luotonottoon ja maksamiseen liittyvät väärinkäytökset, eli luoton ottaminen toisen henkilön tiedoilla.
Vaikutus luotonantajiin
Maksupalveluntarjoajat ja verkkokauppiaat, jotka tarjoavat asiakkailleen mahdollisuutta maksaa ostoksensa osamaksulla tai laskulla, ja jotka eivät käytä vahvaa tunnistamista jo nykyisin, joutuvat uusimaan järjestelmiään. Tästä aiheutuu lisäkuluja.
Petosriskin pieneneminen on tietenkin kaikkien etu, ja hyödyttää myös luotonantajia.
+ Haastehakemuksiin lisätieto
Lisäksi jatkossa haastehakemuksiin tulee lisätä kuluttajaluottojen osalta tieto siitä, onko kyse kertaluotosta vai jatkuvasta luotosta.
